Osallistuin eilen Tuulian paitapajaan, jossa siis tutustutaan hänen kehittämäänsä The Tailored Sweater -metodiin. Metodin avulla neulotaan paitoja ja takkeja istutetuilla hihoilla saumattomasti ylhäältä alas. Pajassa saimme opastusta niissä kaikkein kriittisimmissä kohdissa ja kotona sitten tikuttelin hihat ja helman valmiiksi. Lopputulos oli pikkuruinen villapaita :)

Pajassa oli kivaa ja aika meni kuin siivillä. Kotiin selvisin melkein kaksi tuntia aiottua myöhemmin kun juttua riitti :) Jotain jäi päähänkin tuosta tekniikasta ja nyt olen super-innoissani! Olen selannut mallineulekirjaa ja nettiä sillä silmällä, josko löytyisi joku ihana pinta jota voisin käyttää ensimmäisessä paidassani.

Edellisestä postauksesta jäi vielä uupumaan muutamia töitä...

Joululahjaksi antamastani mustasta huivista ei valitettavasti ole kuvaa, mutta valmiiden töiden joukosta löytyy samalla ohjeella tehty musta-sininen versio.

Malli: One skein quick crochet scarves

Lanka: Novita Plaris ja sininen mysteerimohair

Koukku: 10mm

Koulussa piti valmistaa tekstiili (sai olla vaate tai asustekin) kierrätysmateriaalista ja keksin heti että haluan ommella itselleni essuhameen. Mallina minulla oli Cybershopista ostamani ötökkähame (omassani tosin koppis). Kirpparilta löytyi vanhat housut ja kaavat tein ötöhameen avulla. Ennen kasausta aplikoin koristeeksi muutaman lehden.

Yllä etupuoli ja alla takapuoli 

Vyotarökaitaleen väliin laitoin muutaman metallirillukan jotka pistin talteen vanhasta hameesta; niihin voi laittaa vaikka avaimet roikkumaan. Kierrätysversioon tein avoimet paljetaskut vetoketjullisten pussitaskujen sijaan. Essu on helppo pukea ja riisua sillä kiinnitysmekanismina on tarranauhaa. Tykkään!

.........

Metallilankakurssilla syntyi ranneketjujen lisäksi monenlaisia tekniikkakokeiluja sekä hopeinen riipus.

Riipus on neulottu venytetystä hopealangasta ja ripustettu nyöriin kahdella hopealenkillä. Alunperin tarkoitukseni oli tehdä rannerengas, mutta venytettykään hopealanka ei ollut tarpeeksi pehmeää (hehkutin kyllä) vaan lanka katkesi rasituksesta. Kiva tuokin on.

.........

Luullakseni viimeinen esittelemättä oleva työ on Latviassa tekemäni nahkainen muistikirja.

Liepajan taidekoulussa on siis myös nahkatyölinja, ja siellä ollessamme pääsimme kokeilemaan vähän nahkan kanssa työskentelyä. Teimme kaikki muistikirjat (saman malliset) joihin saimme painaa valitsemamme leiman. Leimasimen ja nahan väliin laitettiin joko kultaista tai hopeista pinnoitetta oman valinnan mukaan ja sitten kuvio painettiin nahkaan kuumalla puristimella.

Yllä leimasimia ja alla kuumana hehkuva leimapuristin

En ole vielä raaskinut ottää muistikirjaa käyttöön, sillä sisällä olevaa muistilehtiötä ei voi vaihtaa. Kirjanen pitää täyttää jollain todella tärkeällä <3

Villilanka o~