Hieron tuttavuutta pellavan kanssa. Alku oli pientä kissa ja hiiri -leikkiä kun Opettaja sai metsästää lankapakettiani vielä paketin toimittamisen jälkeenkin. Aivinarullat kuitenkin löytyivät ja tiistaina pääsin luomaan lointa. Samana päivänä jaoin loimen myös käärinpirtaan.

Käärinpirran raot ovat sentin välein. Loimilangat laitetaan rakoihin tiheyden mukaan. Jos tiheys on 7, laitetaan yhteen rakoon 7 lankaa. Poikkeuksen muodostaa useammalta kuin yhdeltä päältä luotu loimi (useammalta kerältä/vyyhdeltä). Tällöin muodostuu sisaruksia; lankaryhmiä, jotka menevät tiuhdassa yhdessä, eikä niitä saa erotella. Minun pellavaloimeni on luotu kahdelta päältä joten loimi jaettiin käärinpirtaan laittamalla joka toiseen rakoon 6 ja joka toiseen 8 lankaa.

Pellava on kaunista

Loimeni on valkaisematonta ja puolivalkaistua aivina 8.

Keskiviikkona kiersimme loimen tukille ja siitä lähtien olen niisinyt. Ja niisinyt. Ja huomenna niisin vielä lisää.

Loimen lankaluku on 901. Eli 901 lankaa jotka jokainen on yksitellen pujotettava omaan niiteensä, tietenkin oikeassa järjestyksessä ja oikealla niisivarrella olevaan niiteen...

Voitonpuolella ollaan; 548 lankaa takana, 353 edessä.

Onneksi pellavatekstiilit ovat oikein hoidettuina melkein ikuisia.

Huomenna jotain ihan muuta...

Villilanka o~